Kysymyksiä ja vastauksia

Aluevaalit ovat kahden viikon päästä ja äänestäjät ovat aktivoituneet esittämään erilaisia kysymyksiä. Olen koonnut tähän alle esitettyjä kysymyksiä ja niihin antamiani vastauksia.

1. "Koska kaikkia palveluja ei saa joka notkoon, miten jakaisit niukkuutta, mistä/miten säästäisit?"

Jos puhutaan erikoissairaanhoidosta, niin ei ole järkevää keskittää kaikkea TAYSiin, siellä alkaa olemaan liian ahdasta ja potilaiden on vaikea löytää oikeille poliklinikoille. Mielestäni on hyvä asia, että osa toiminnoista on hajautettu esim. Valkeakoskelle, Sastamalaan ja Hatanpäälle.

Perusterveydenhuollossa neuvolapalvelut ja yksinkertaiset peruspalvelut (lääkäri, hammashuolto, hoitajan vastaanotto) on hyvä olla ihmisten lähellä pienissä yksiköissä. Esimerkiksi Kuljun terveysasema Lempäälässä on hyvä esimerkki tällaisesta pienestä yksiköstä. Kunnan rajoilla asuvat voivat hakeutua lähimmälle terveysasemalle kuntarajoista välittämättä. Kun tarvitaan erityisosaamista (esim. ravitsemusterapeutti, diabeteshoitaja, psykologi, puheterapeutti, hammasteknikko, päihdehoitaja) palvelut voivat sijaita kauempana ja heidän palveluita voitaisiin soveltuvin osin tarjota myös etävastaanottona kotiin.

Niukkuutta tai tästä vähästä pitää jakaa niille, jotka sitä eniten tarvitsevat, eli sairaammille ja huono-osaisimmille. Työssäkäyvien pitäisi ensisijaisesti hyödyntää työterveyshuoltoa.

2. "Pitääkö koululaisten laajoja terveystarkastuksia lisätä peruskoulun aikana, vaikka se lisäisi kustannuksia?"

Terveystarkastuksilla ei tieteellisen näytön perusteella olla voitu ennaltaehkäistä lasten ja nuorten ongelmia tai sairauksia. Muut keinot voivat olla tehokkaampia lasten ja nuorten terveyden edistämiseksi, kuten riittävä henkilökunta lasten ja nuorten mielenterveyspalveluissa, joita tulee jalkauttaa perustasolle kouluterveydenhuoltoon.

3. "Palveluseteleistä: miten turvataan pienten yritysten ja ammatinharjoittajien mahdollisuudet? Nyt palvelusetelit ovat täysin isojen toimijoiden käsissä."

Pienet yritykset pitää ottaa yhdenvertaisesti palveluseteleiden tarkastelun piiriin mukaan. Valittaessa palveluntuottajaa tulee miettiä hyvät laatukriteerit ja huomioida esim. hoidon jatkuvuus, jos mahdollista tai se on tarkoituksenmukaista.

Kannatan myös äänestäjän ehdottamaa suoraa maksuseteliä, jonka hinnan hyvinvointialue säätää tarpeidensa mukaan, potilas maksaa erotuksen ja voi valita odottaako julkista palvelua vai hakeutuuko haluamalleen yksityiselle erikoislääkärille.

4. "Kuinka monella teistä on käytännön tietämystä siitä, mitä sosiaali- ja terveydenhuollon ruohonjuuritasolla tapahtuu? Mitkä ovat ne kompastuskivet, joihin oikeasti pitäisi puuttua? Entä mitkä asiat ovat toimivia?"

Paljon on sellaisia ehdokkaita ehdolla, joista valittuna tulee oman uuden työnantajan ylintä päätösvaltaa käyttävä. Tärkeintä on, että ehdokas pystyy katsomaan objektiivisesti ja laaja-alaisesti hyvinvointialueen toimia, eikä vain edustamansa ammattiryhmän ja "oman" potilasryhmän edun mukaisesti. Olen perustasolla erikoislääkärinä toimivan vaimon työtä seurannut läheltä 15 vuotta ja ystäväpiirissä on valtaosa eri sotealan ammattilaisia.

Kompastuskivenä on henkilöstön riittävyys ja pysyvyys. Hoidon tarpeen määrä ei tule vähenemään ja perusterveydenhuoltoon pitää tulevaisuudessa panostaa.

Monet erityiset yksiköt ovat luoneet sujuvia toimintamalleja. Tekonivelsairaala Coxa on hyvä esimerkki tästä.

5. "Uuden hyvinvointialueen yksi suurimmista, ellei suurin tavoite taitaa olla kustannusten kasvun hillitseminen. Kuinka tämä toteutetaan käytännössä, kun väestö vanhenee ja kansa on yhä sairaampaa?"

Soteuudistuksen alkuperäinen tavoite oli tuoda täsmälääke kulujen hillitsemiseen, mutta nyt vaikuttaa siltä, että resepti on hukassa, tai täsmälääke on vielä keksimättä. Kiistattomasti hyvinvointialueen menot tulevat kasvamaan tulevien vuosien ja vuosikymmenien aikana. On tärkeää muistaa ekonominen ajattelu ja tietynlainen niukkuus, joka pakottaa valitsemaan mahdollisimman järkevästi mihin voimavaroja voimme käyttää. Ekonomisella ajattelulla saamme myös perustelut tehdyille valinnoille. Tärkeää on miettiä, miten saamme verotusta kiristämättä maksettua kasvavat sotemenot? Riittävä työssä käyvien määrä ratkaisee sen, miten kykenemme ylläpitämään ihmisille tärkeitä palveluita niin kunnissa kuin hyvinvointialueella. Jos emme onnistu nostamaan työllisyyttä, uhkaa koko hyvinvointyhteiskunnan rahoituspohja murentua. Työllisyyden vahvistamisen on oltava ensisijainen keino kestävyysvajeen vastaisessa työssä ja näin tulevaisuudessa pystymme takaamaan hyvät terveyspalvelut suomalaisille. Näihin asioihin eivät aluevaltuutetut pysty vaikuttamaan, muuten kuin pitämällä työikäiset työkykyisinä oikea-aikaisilla ja nopeilla terveyspalveluilla, sekä tukemalla lasten ja nuorten kasvua kohti työelämää.

6. "Ajatukset iäkkäiden palveluista? Mitä mieltä?"

Ikäihmisten palveluille tarve tulee kasvamaan, sillä iäkkäiden määrä tulee lisääntymään. Tämä tulee huomioida ja esim. valmistautua rakentamaan lisää palveluasumisyksikköjä ja kouluttamaan hoitohenkilöstöä yhä enemmän. Omaishoitoon tulee panostaa ja esim. työssäkäyvien tilapäinen omaishoitovapaaoikeus (esim. omien vanhempien saattohoitotilanteessa) olisi hyvä saada käyttöön.

7. "Mikä on ajatuksesi suun terveydenhoidon järjestämisestä alueella?"

Tärkeintä on, että ihminen saa palveluita juuri silloin, kun niille on perusteltu tarve. Purkaisin potilasjonoja palveluseteleillä. Suun terveydenhoito on tärkeä osa yleisterveyttä, jonka vuoksi hammastarkastukseen pääsyä pitää sujuvoittaa.

8. "Hoitajien pakkorokotuksillako kokoomus aikoo saada terveydenhoidon asiat kuntoon ja samalla roudata filippiiniläisiä tai muuta halpatyövoimaa vanhuksiamme sekä sairaita hoitamaan?"

Näen, että ne terveydenhuolloin ammattilaiset, jotka toimivat hauraimassa asemassa olevien potilaiden parissa pitää olla rokotettu. Heillä, jotka eivät ota rokotetta, siihen on joku painava syy ja heille pitäisi katsoa työtä erilaisessa hoitotyössä pandemian ajaksi. Miksi tuodaan työvoimaa ulkomailta? Hoito on turvattava keinolla millä hyvänsä, en halua, että sinun ja läheistesi muut sairaudet jäävät hoitamatta pandemian vuoksi. Tätä tärkeämpää kuitenkin on, että hoito- ja hoivatyön työskentelyolot houkuttelevat jatkossakin kotimaisia osaajia alalle ja saamme kotimaisin voimin hoidon ja hoivan turvattua.

9. "Mikä motivoi sinua lähtemään ehdokkaaksi?"

Olen lapsesta asti seurannut aktiivisesti politiikkaa ja ollut siitä kiinnostunut. Olin enimmäistä kertaa ehdolla kesäkuun kuntavaaleissa ja sain kuntalaisilta vahvan mandaatin hoitaa kuntalaisten etua kuntapäättäjänä. Nyt kun hallitus on päättänyt rakentaa uuden alueellisen hallintokerroksen ja viemällä paikallisen päätöksenteon mahdollisuuden meidän sotepalveluista, niin koen tärkeänä olla uutta hallintoa rakentamassa ja kantaa sitä myös vastuuta.

10. "Mielenterveysongelmien ehkäisyyn ja hoitoon käytettävää osuutta terveydenhoidon menoista on kasvatettava?"

Tärkeä tavoite ja huomioitavaa on, että mielenterveysongelmia ehkäistään muuallakin yhteiskunnan alueilla, kuin sotessa. Esimerkiksi hyvällä perhepolitiikalla, työelämän joustavuudella, tai vaikkapa hyvillä lähiliikunta mahdollisuuksilla.

Olen syksyn ja talven aikana vastannut lukuisiin yksityisviesteihin, sekä vaalikoneisiin. Lisää kysymyksiä voit esittää alla olevaan kommenttikenttään.

-Pasi Huhtala