Korona ja huono taloustilanne on synkkä yhdistelmä

Koronapandemiaan liittyvä laaja kriisi voi lisätä tulokuilua ja vahvistaa eriarvoisuutta, sekä heikentää nuorten työelämään pääsyä.

Ne, jotka ovat jo kaukana työmarkkinoista, kohtaavat äärimmäisen vaikeita aikoja ja niiden lapset kärsivät eniten. Nyt huonoon tulevaisuuden näkymään pitää varautua ja sen aiheuttamiin seurauksiin, koska näillä on kauaskantoisia seurauksia. Valtaosa Suomen ja kuntien päättäjistä on nähnyt 90-luvun laman ja sen seuraukset, joten tietämystä pitäisi olla, mutta ymmärtäminen Suomen tilanteesta tuntuu uupuvan tyystin. Nokian kaltaista pelastajaa ei ole Suomen näköpiirissä, joten nyt pitäisi kiireesti toimia, jotta yksi sukupolvi ei jäisi täysin yhteiskunnan kelkasta.

Koronan jälkeen tulevien politiikkojen on pyrittävä palauttamaan vahva yhteiskunta, jossa ei jätetä lapsia tai nuoria. Suomen on nostettava roolinsa maailman tasa-arvoisimmaksi maaksi ja jo nyt ohjattava resursseja lasten ja nuorten välisten erojen vähentämiseksi. Nyt tuntuu, että olemme enemmän huolissamme ilmastonmuutoksesta, kuin lapsien ja nuorten tulevaisuudesta. Nyt hallitus kohdentaa elvytyspakettia ilmastonmuutokseen, kun se pitäisi kohdentaa kärsivien lapsiperheden tukemiseen ja ilman työpaikkaa jääviä nuorten työllistämiseen, tällä tapaa säästämme tulevaisuuden mielenterveys- ja sosiaaliturvamaksuissa.