Katsaus lukiokoulutuksen rahoitukseen
Lukiokoulutuksen järjestäminen rahoitetaan valtionosuusrahoituksella, joka myönnetään järjestäjäkohtaisen yksikköhinnan ja opiskelijamäärän perusteella. Opetus- ja kulttuuritoimen rahoitusjärjestelmän raportin mukaan Lempäälän opiskelijasta saava yksikköhinta on 6.244,20 euroa. Lempäälän lukio saa 422 opiskelijasta valtionosuutta 2 635 052 euroa.
Lukiokoulutuksen valtionosuudet kuuluvat opetus- ja kulttuuritoimen rahoitusjärjestelmään ja Opetus- ja kulttuuritoimen valtionosuusjärjestelmän rahoitusvastuu on valtiolla ja kunnilla. Kuntien rahoitusvastuu on hieman yli puolet (58 %) kaikista kuluista ja rahoitusjärjestelmällä rahoitetaan lukiokoulutuksen lisäksi muitakin kohteita.
Kunnan rahoitusvastuu on asukaslukupohjainen ja vuonna 2020 se on 261,77 euroa/asukas koko järjestelmän osalta. Lukiokoulutuksen osalta rahoitusvastuu (vähennetty ammattikorkeakoulujen osuudella) on noin 68 euroa/asukas. Lempäälä oli lukiokoulutuksessa nettomaksaja, kun Lempäälä maksoi vuonna 2020 noin 1.6 miljoonaa euroa lukiokoulutuksesta ja sai kaikkiaan noin 1.5 miljoonaa euroa maksamiaan rahoja takaisin. Jokainen kunta siis osallistuu asukaslukunsa mukaan lukiokoulutuksen järjestämisen rahoittamiseen riippumatta siitä, toimiiko se itse lukiokoulutuksen järjestäjänä vai ei.
Lukiokoulutus on kannattavaa, kunhan kiinteistökustannukset pidetään todenmukaisena (ei ylimääräisiä vyörytyksiä) ja opiskelijamäärä saadaan pidettyä suunnitellussa. Hyvä esimerkki kannattavasta toiminnasta on Kalevan lukio, joka toimii yksityisenä lukiona.
Sääksjärven, Kuljun ja Vuoreksen postinumeroalueilla on Tilastokeskuksen muukaan yhteensä 650 16-19-vuotiasta nuorta. Sääksjärven koulun yhteyteen olisi järkevää suunnitella ja toteuttaa tulevassa koulurakennuslaajennuksessa Lempäälän lukion hallinnoima etäpiste palvelemaan lähialueen nuoria.
Etäpiste vähentää opiskelijoiden koulumatkaa, vähentää liikenteen päästöjä ja lisää nuorten vapaa-aikaa. Etäpiste nostattaa alueen imagoa ja on linjassa uuden Sääksjärven osayleiskaavan kanssa. Nyt Lempäälästä käy Tampereella noin 200 opiskelijaa lukiossa, kun vastaavasti Sääksjärvelle perustettavan sivutoimipisteen ansiosta Lempäälän lukio pystyisi lisäämään noin 100 opiskelijavuotta. Samalla Lempäälä muuttuisi lukiokoulutuksen nettomaksajasta nettosaajaksi, sillä nyt sadasta lukio-opiskelijasta tuleva noin 600 000 euron vuosittainen valtionosuus valuu Tampereen lukioihin.
